5.11.1991

Kompus Oy:n vaatimukset Helsingin raastuvanoikeudessa

Virallisen syyttäjän vaadittua Kolarista olevalle autonkuljettajalle A:lle rangaistusta siitä, että A oli 21.12.1987 Helsingissä kuljettaessaan Vahinkovakuutusosakeyhtiö Kansassa liikennevahingon varalta vakuutettua kuorma-autoa varomattomuudesta aiheuttanut sen törmäämisen Kompus Oy:n omistamaan ja Jukka Sakari Snällin kuljettamaan henkilöautoon, Kompus Oy on vaatinut A:n velvoittamista suorittamaan yhtiölle korvaukseksi korjauskelvottomaksi vaurioituneen henkilöauton tilalle ajaksi 22.12.1987-9.2.1988 vuokratun auton vuokrakuluista 49 päivältä 95 markan mukaan päivältä 4.655 markkaa vähennettynä vakuutusyhtiön maksamilla 997,50 markalla. Lisäksi Kompus Oy on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Vakuutusyhtiön vastine

Vaaditun vahingonkorvauksen suorittamisesta kieltäytynyt Vahinkovakuutusosakeyhtiö Kansa, joka oli kutsuttu kuultavaksi oikeudenkäyntiin, on lausunut, että sen Kompus Oy:lle jo suorittamat 997,50 markkaa vastasivat seisontaajan korvausta 14 päivältä. Koska seisonta-ajan korvausta suoritettiin liikennevakuutuslain 6 §:n 3 momentin mukaisissa moottoriajoneuvon lunastustapauksissa enintään tuon pituiselta ajalta, yhtiö on vastustanut korvauksen tuomitsemista ja vaatinut Kompus Oy:n ja Snällin velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 16 prosentin korkoineen.

Helsingin raastuvanoikeuden päätös 4.10.1988

Raastuvanoikeus on katsonut selvitetyksi, että A oli syyllistynyt siihen, mistä hänelle oli vaadittu rangaistusta. Raastuvanoikeus on lausunut, että A oli velvollinen suorittamaan Kompus Oy:lle korvaukseksi vaurioituneen auton tilalle vuokratun auton vuokrakuluista vahingoittumishetkestä 21.12.1987 korvauksen suorittamispäivään 25.1.1988 eli 35 päivältä 95 markan mukaan päivältä vähennettynä yhtiön jo suorittamilla 997,50 markalla. Sen vuoksi raastuvanoikeus on, samalla kun A on tuomittu muun muassa liikenteen vaarantamisesta sakkorangaistukseen, velvoittanut A:n suorittamaan Kompus Oy:lle korvaukseksi vuokrakuluista 2.327,50 markkaa ja oikeudenkäyntikuluista 1.000 markkaa, molemmat erät 16 prosentin korkoineen 4.10.1988 lukien.

Helsingin hovioikeuden päätös 15.5.1990

Hovioikeus, jonka tutkittavaksi Kompus Oy ja Vahinkovakuutusosakeyhtiö Kansa olivat valittamalla saattaneet jutun, on lausunut asiassa tulleen selvitetyksi, että Kompus Oy oli vuokrannut vaurioituneen auton tilalle toisen auton ajaksi 22.12.1987-9.2.1988 sekä ettei yhtiö ollut saanut lunastuskorvausta vahingoittuneesta autosta sanottuna aikana. Yhtiö oli näin ollen oikeutettu saamaan seisontaajan korvauksena 49 päivältä 95 markan mukaan päivältä yhteensä 4.655 markan ja jo suoritetun 997,50 markan erotuksen 3.657,50 markkaa. Sen vuoksi hovioikeus on velvoittanut A:n suorittamaan Kompus Oy:lle, paitsi auton lunastuskorvauksena 2.500 markkaa, seisonta-ajan korvaukseksi 3.657,50 markkaa, molemmat erät 16 prosentin korkoineen 4.10.1988 lukien sekä korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista 1.000 markkaa samoin 16 prosentin korkoineen 4.10.1988 lukien.

Perustelut

Kompus Oy:n auton vaurioiduttua liikennevahingossa korjauskelvottomaksi se on liikennevakuutuslain nojalla tullut Vahinkovakuutusosakeyhtiö Kansan lunastettavaksi. Kompus Oy:n esitettyä Kansalle kuitin, jonka mukaan Kompus Oy oli maksanut lunastettavan auton tilalle 49 päivän ajaksi vuokratun auton vuokraa 95 markkaa päivältä yhteensä 4.655 markkaa, Kansa on sen taholta oikeudenkäyntiasiakirjoihin liitettäväksi jätettyjen liikennevahinkolautakunnan silloisten suositusten ja normien mukaisesti, sillä tavoin kuin niitä liikennevakuutuskorvauskäytännössä ajoneuvojen lunastustapauksissa vakiintuneesti on noudatettu, suorittanut Kompus Oy:lle korvaukseksi vuokrauskustannuksista 14 päivältä maksetun vuokran määrän 25 prosentilla vähennettynä eli yhteensä 997,50 markkaa. Vähennyksen eli korvaamatta jäävän osuuden on katsottu vastaavan keskimäärin oman auton käyttökustannusten säästöä auton seisonta-aikana.

Arvioitaessa Kompus Oy:lle sen auton vaurioitumisen johdosta liikennevakuutuksesta korvattavaksi tulevan auton käyttöhyödyn menettämisajan pituutta lähtökohdaksi on otettava se, että liikennevahingosta välittömästi johtuvaksi korvattavaksi vahinkoajaksi voidaan katsoa vain se aika, jonka kuluessa vahingonkärsineellä on mahdollisuus hankkia ajoneuvo vahingoittuneen tilalle. Tämän ajan piteneminen esimerkiksi asianomaisen vahingon kärsineen rahoitusjärjestelyjen johdosta tai sen vuoksi, ettei hän ole saanut lunastuskorvausta, ei johdu liikennevahingosta. Lunastuskorvauksen maksamisen osalta on erityisesti huomattava, ettei maksun viivästyminen voi lisätä liikennevahingosta aiheutunutta vahinkoa, koska korvaukselle sen viivästyessä laissa säädettyjen maksuaikojen yli on suoritettava viivästyskorkoa. Asiassa ei ole edes väitetty, ettei Kompus Oy:n omistaman korjauskelvottomaksi vaurioituneen Mazda 929-merkkisen henkilöauton tilalle olisi ollut hankittavissa vastaavaa autoa suositusten mukaisessa 14 päivän ajassa.

Kansan päiväkohtaisesta vuokrasta tekemä vähennys oman auton käyttökustannusten säästöä vastaavana on perusteltu.

Näillä perusteilla Korkein oikeus on ratkaissut asian päätöslauselmasta ilmenevällä tavalla.

Päätöslauselma

Hovioikeuden päätöstä muutetaan siten, että kanne hylätään käyttöhyödyn menetyksen korvaamista koskevalta osalta.

Muutoin hovioikeuden päätös jää, lunastuskorvauksen osalta lainvoiman saaneena, pysyväksi.

Asian laadun vuoksi Vahinkovakuutusosakeyhtiö Kansa ja Snäll saavat pitää vahinkonaan oikeudenkäyntikulunsa Korkeimmassa oikeudessa.